1974 totaalijalkapallo puoliaika

Tämä on MM-futiksen historiaan pureutuvan juttusarjamme 11. osa. Kaikki kymmenen aiempaa osaa linkkeineen löytyy jutun alta.

— —

Maailmanmestaruudesta kilpailtiin vuonna 1974 Länsi-Saksassa vain kaksi vuotta Münchenin olympialaisten jälkeen. Olympialaisia varjostanut terroristien järjestämä verilöyly tiukensi turvatoimia myös MM-kisoissa. Hollanti oli kisojen ennakkosuosikki, mutta isäntämaan tähdet olivat liikaa jopa totaaliselle jalkapallolle.

Saksan kisoissa kaupallisuus alkoi nostaa päätään. Menestys tuotti joukkueille ja pelaajille sievoisia summia rahaa, ja esimerkiksi brassitähti Pelé esiintyi kisoissa Pepsi Colan mainosmiehenä.

Kisat muistetaan kuitenkin erityisesti totaalisen jalkapallon noususta kansainväliselle näyttämölle. Totaalisessa jalkapallossa kuka tahansa kenttäpelaaja hyökkääjästä alimpaan puolustajaan voi nousta hyökkäykseen ja tehdä maalin. Ajatuksen isänä pidetään Hollannin valmentajaa Rinus Michelsiä, jonka valmentama Ajax voitti totaalisella jalkapallolla 1970-luvulla Euroopan mestarijoukkueiden cupin kolmesti peräkkäin.

Totaalinen jalkapallo

Hollantia pidettiinkin pelitapansa kanssa kisojen ennakkosuosikkina. Edellisten kisojen mestarilla Brasilialla oli iloisen jalkapallon ystävien harmiksi riveissään enää vain muutama pelaaja vuoden 1970 kisojen tähtisikermästä.

MM-kisojen isäntämaa oli ennen vuotta 1974 voittanut maailmanmestaruuden vain kaksi kertaa. Länsi-Saksa oli noussut järjestelmällisellä tyylillään sodan jälkeen hiljalleen kohti maailman kirkkainta kärkeä ja isäntien odotukset olivat korkealla.

Kisojen pronssin vei yllättäen Euroopan MM-karsinnoista kisoihin selviytynyt Puola, joka kukisti väsähtäneen Brasilian 1–0.

Finaalissa kohtasivat Saksa ja Hollanti, ja molempien joukkueiden riveissä pelasi aikansa ehdottomia supertähtiä. Saksalaiset pohtivat ennen finaalia, kuinka Hollannin Johan Cruijff saadaan pysäytettyä. Saksan joukkue puolestaan vilisi tunnettuja nimiä, kuten Franz Beckenbauer ja Gerd Müller.

Heti finaaliottelun alkajaisiksi Münchenin olympiastadionilla nähtiin jotakin eriskummallista. Hollannille tuomittiin pilkku heti pelin ensimmäisellä minuutilla, ennen kuin Saksa oli ehtinyt koskea palloon vielä kertaakaan. Eikä rankkarin ampunut Johannes Neekens erehtynyt paikastaan vaan vei Hollannin 1–0-johtoon.

Saksa tuli kuitenkin tasoihin Paul Breitnerin maalilla ja voitto-osumaksi jääneen 2–1-maalin viimeisteli ensimmäisen jakson lopussa Gerd Müller. Saksan juhlat kotistadionilla saattoivat alkaa.

Jos video ei aukea, voit katsoa sen TÄSTÄ.
Lisää MM-kisauutisia löytyy TÄSTÄ.

— —

Tämä on MM-futiksen historiaan pureutuvan juttusarjamme 11. osa.
Osa 1: 
MM-kisat tulevat jälleen – miten kaikki sai alkunsa?
Osa 2: Ensimmäiset MM-kisat – isäntämaa ennakkosuosikki
Osa 3: Italian MM-kisat 1934 – politiikka mukaan urheiluun
Osa 4: Ranskan MM-kisat 1938 – tyyntä myrskyn edellä
Osa 5: Ranskan MM-kisat 1950 – historian suurin sensaatio
Osa 6: Sveitsin MM-kisat 1954 – tulta ja tappuraa
Osa 7: Ruotsin MM-kisat 1958 – legenda on syntynyt
Osa 8: Chilen MM-kisat 1962 – Brasilia juhlii ilman Peléäkin
Osa 9: Englannin MM-kisat 1966 – rule, Britannia!
Osa 10: Meksikon MM-kisat 1970 – kauniin pelin huipentuma

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here