Tämä on MM-futiksen historiaan pureutuvan juttusarjamme 13. osa. Kaikki aiemmat jutut linkkeineen löytyvät tämän jutun lopusta.
— —
Vuoden 1982 Espanjassa järjestettyihin kisoihin joukkueiden määrää lisättiin kahdeksalla, jotta mukaan saatiin lisää maita Aasiasta ja Afrikasta. Tämä tarkoitti sitä, että lopputurnauksen systeemi oli laitettava uusiksi, ja kuvioihin astuivat lohkovaiheen jälkeen pelatut kolmen joukkueen puolivälierälohkot.
Espanja sai vuonna 1982 järjestettäväkseen MM-lopputurnauksen viimeisenä jalkapallon mahtimaista. Lopputurnauksen muotoa jouduttiin muuttamaan Espanjan kisoihin, sillä turnaus oli laajentunut 24 joukkueeseen. Kuusi alkulohkoa ja kolme puolivälierälohkoa muuttivat merkittävästi turnauksen luonnetta. Uusi pelisysteemi ei toiminut ongelmitta ja jäi lopulta yhden turnauksen mittaiseksi kokeiluksi.
Kisojen suurin suosikki oli Brasilia, jonka rivejä tähdittivät muun muassa Zico, Paulo Falcão ja Sócrates. Italia puolestaan aloitti kisat takkuillen ja selviytyi vain vaivoin jatkoon alkulohkostaan. Kisoissa nähtiin myös yllätyksiä, kun Algeria antoi sokkihoitoa Länsi-Saksalle voittamalla joukkueiden kohtaamisen 2–1.
Alkulohkon pelisysteemi aiheutti närkästystä erityisesti, kun Saksan liittotasavallan ja Itävallan ottelu muodostui farssiksi. Algeria oli jo pelannut kaikki alkulohkon ottelunsa ja Saksan liittotasavallan 1–0-voiton tiedettiin riittävän ottelun molemmille osapuolille jatkopaikkaan. Niinpä ottelu saatiin myös päättymään näihin lukemiin, kun molemmat joukkueet lopettivat yrittämisen Saksan liittotasavallan ensimmäisen maalin jälkeen.
Isäntämaa Espanjalle kisat olivat pettymys, kun joukkue putosi jatkosta jo puolivälierissä. Kotijoukkueen aikainen lähtö laulukuoroon sekä ennakkoarvioihin nähden erikoisiksi muodostuneet puolivälierälohkot verottivat myös katsojia stadioneilla. Camp Noulla pelannut Puola ei jaksanut kiinnostaa katalonialaisyleisöä puolivälierissä, ja Puolan ja Italian välisessä semifinaalissakin suurin osa katsojista tuli saapasmaasta.
Ranska koki välierissä karvaan tappion Länsi-Saksalle. Ranska peluutti pronssiottelussa enää reservejään. Näin Puolalle avautui tie pronssille.
Italia eteni heikon alun jälkeen lopulta aina finaaliin asti. Puolivälierien viimeisessä pelissä se pudotti dramaattisesti jatkosta Brasilian tähtisikermän, ja välierissä Puola joutui taipumaan italialaisten käsittelyssä. Italian maalitehtailua johti Paolo Rossi, joka voitti myös kisojen maalikuninkuuden.
Forza Italia
Loppuottelussa Saksasta ei ollut vastusta Italialle, jolla oli jälleen katsomon tuki takanaan. Italia vei mestaruuden Paolo Rossin, Marco Tardellin ja Alessandro Altobellin maaleilla ja konkarivahti Dino Zoffin torjunnoilla.
Tämä on MM-futiksen historiaan pureutuvan juttusarjamme 13. osa.
Osa 1: MM-kisat tulevat jälleen – miten kaikki sai alkunsa?
Osa 2: Ensimmäiset MM-kisat – isäntämaa ennakkosuosikki
Osa 3: Italian MM-kisat 1934 – politiikka mukaan urheiluun
Osa 4: Ranskan MM-kisat 1938 – tyyntä myrskyn edellä
Osa 5: Ranskan MM-kisat 1950 – historian suurin sensaatio
Osa 6: Sveitsin MM-kisat 1954 – tulta ja tappuraa
Osa 7: Ruotsin MM-kisat 1958 – legenda on syntynyt
Osa 8: Chilen MM-kisat 1962 – Brasilia juhlii ilman Peléäkin
Osa 9: Englannin MM-kisat 1966 – rule, Britannia!
Osa 10: Meksikon MM-kisat 1970 – kauniin pelin huipentuma
Osa 11: Länsi-Saksan MM-kisat 1974 – Totaalinen jalkapallo esittäytyy
Osa 12: Argentiinan MM-kisat 1978 – Tangoa ja paperisilppua
— — —
