Pelipaikat kesän 2020 EM-kisoissa ovat vähintäänkin mielenkiintoiset, sillä kisaisäntiä on yhteensä hulppeat 12 kappaletta!
Tästä artikkelista pääset lukemaan tarkempaa selontekoa jokaisesta kisaisäntänä toimivasta kaupungista sekä kaikista niistä stadioneista, joilla tulevan kesän EM-draamaa näytellään.
LOHKO A – Rooma ja Baku
A-lohkossa jatkopaikoista taistelevat kisaisäntä Italia, Nahitševanin eksklaavin kautta rajanaapuriksi laskettavaan Azerbaidzaniin matkaava Turkki sekä jälleen kisoissa mukana olevat Wales ja Sveitsi.
Rooma
Ikuisena kaupukina tunnetun Rooman legendaarinen Stadio Olimpico on isännöinyt aiemmin vuoden 1980 EM-kisoja, vuoden 1990 MM-kisoja sekä vuosien 1996 ja 2009 Mestarien liigan finaaleita.
Tällä hetkellä noin 70 000 katsojaa uumeniinsa vetävä stadion on rakennettu jo vuonna 1901 ja viimeksi siihen on tehty perustavanlaatuisia korjauksia vuonna 2008.
Kaupunkina Rooma on lähes kolmella miljoonalla asukkaallaan paitsi Italian suurin, myös yksi ensi kesän EM-kisojen suurimmista kaupungeista. Roomassa pelataan kisojen aikana kolme alkulohko-ottelua sekä yksi puolivälieräkamppailu.
BAKU
Azerbaidzanin pääkaupunki Baku kätkee sisäänsä hieman yllättäenkin yhden ensi kesän kisojen moderneimmista ja isoimmista stadioneista. Reilut 68 000 katsojaa vetävä Bakun olympiastadion valmistui marraskuussa 2015 toimii paikallisen FK Karabahin kotiluolana.
Baku on Rooman tapaan hieman vajaan kolmen miljoonan asukkaan kaupunki, jonka metropolialueella asuu yli neljä miljoonaa ihmistä. Kaspianmeren rannalla sijaitseva kaupunki on tullut tunnetuksi myös Formula 1 -osakilpailun järjestämisestä.
Baku isännöi kolmea alkulohko-ottelua sekä yhtä puolivälierää.
LOHKO B – Pietari ja Kööpenhamina
B-lohkosta on varmasti sanottu Suomessa jo kaikki oleellinen, onhan se Suomen jalkapallohistorian tärkein yksittäinen lohko. B-lohkossa Huuhkajat kohtaavat kisaisäntinä toimivien Tanskan ja Venäjän lisäksi myös FIFA:n rankingin kärkipaikkaa hallussaan pitävän Belgian.
Pietari
Pietari on kisaisäntänä tuttu, sillä se toimi yhtenä vuoden 2018 MM-kisojen isäntäkaupungeista. Tulevana kesänä Pietarissa pelataan Bakun ja Rooman tapaan kolme alkulohko-ottelua sekä yksi puolivälierä.
Pietarissa ottelut pelataan stadionilla, jolla on runsaasti nimiä. Stadion on rakennettu Ristisaaren alueelle (venäjäksi Krestovsky), joten sen alkuperäinen oli varsin loogisesti Krestovsky Stadium. Sittemmin stadion on tunnettu sponsorisyistä nimellä Gazprom Arena, mutta FIFA:n turnauksissa se tunnetaan Saint Petersburg Stadiumina.
Kaupunkina Pietari on lähes viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki, joka voidaan laskea yhdessä pääkaupunki Moskovan kanssa Venäjän keskeisimmiksi kaupungeiksi.
Kööpenhamina
Kööpenhaminan itäisellä puolella sijaitseva Telia Parken on se paikka, jossa Suomi ja Huuhkajat vihdoin pelaavat sen ensimmäisen arvokisaottelunsa. Tuo ottelu pelataan juhannuslauantaina (13.6.) ja Suomi saa siinä vastaansa luonnollisesti kisaisäntä Tanskan.
Vain 38 000 katsojaa sisäänsä vetävä Parken on ensi kesän EM-kisojen stadioneista ylivoimaisesti pienin, eikä siellä enää neljännesvälierien jälkeen pelatakaan.
Suomalaisia kisaturisteja ajatellen muun muassa tivolista, kanaalista ja upeasta satama-alueesta tunnettu Kööpenhamina on varmasti varsin mieluisa kohde.
LOHKO C – Amsterdam ja Bukarest
Hollannin ja Romanian pääkaupungeissa pelattavan C-lohkon otteluissa toisensa kohtaavat Hollanti, Ukraina, Itävalta sekä yksi Kansojen Liigan pudotuspeleistä mukaan selviävistä joukkueista.
AMSTERDAM
Amsterdamin 54 000 katsojaa vetävä jalkapallopyhättö on nimetty Ajaxin ja Barcelonan pelitavan luomisessa isossa roolissa olleen Johan Cruyffin mukaan. Aiemmin myös Amsterdam ArenA -nimellä tunnetulla stadionilla pelataan ensi kesänä kolme alkulohko-ottelua sekä yksi neljännesvälieräpeli.
Myös vuoden 2000 EM-kisoja isännöinyt Amsterdam on erittäin suosittu lomakohde, joka on tunnettu muun muassa arkkitehtuuristaan, kanaaleistaan sekä klassisesta punaisten lyhtyjen kadusta.
BUKAREST
1,6 miljoonan asukkaan Bukarest on Romanian pääkaupunki, joka isännöi EM-kisoja vuonna 2011 valmistuneella Arena Nationalalla. Kauden 2011-2012 Eurooppa-Liigan loppuottelua isännöineelle stadionille mahtuu kaikkiaan reilut 55 000 katsojaa.
Dambovita-joen varrella sijaitseva Bukarest toimi kesän 2020 EM-kisojen lohkoarvonnan isännöitsijänä. Kaupungissa ei ole aiemmin pelattu jalkapallon arvokisoja. Bukarestissa pelataan ensi kesänä ainoastaan kolme alkulohkojen ottelua.
LOHKO D – Lontoo ja Glasgow
Niin sanotussa brittilohkossa toisensa kohtaavat kovassa nousussa oleva Englanti, kesän 2018 MM-kisojen hopeamitalisti Kroatia, paluun arvokisoihin tekevä Tshekki sekä Kansojen Liigan pudotuspelivaiheen jälkeen selviävä neljäs maa.
LONTOO
Lontoo isännöi kisoja vuonna 2007 avatulla uudella Wembleyllä, joka isännöi oikeutetusti alkulohko-otteluiden lisäksi myös yhtä neljännesvälierää, molempia välieriä sekä 12. heinäkuuta pelattavaa loppuottelua.
90 000 katsojaa uumeniinsa imaiseva stadion on maailman kallein jalkapallostadion, jonka rakennuskustannukset kohosivat yli 800 miljoonaan euroon, joka tarkoittaisi nykykurssilla noin 1,2 miljardia.
Uusi Wembley on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt isännöimään jo muun muassa kahta Mestarien liigan finaalia ja Live Earth -konserttia.
Kaupunkina Lontoo tulee olemaan ensi kesänä enemmän tai vähemmän kisojen ”keskus”, sillä siellä pelataan kaikkiaan seitsemän ottelua – enemmän kuin missään muualla. Näin ei alun perin ollut tarkoitus käydä, sillä myös Brysselin piti isännöidä kisoja. Uusi Eurostadium Areena ei kuitenkaan valmistunut ajoissa, joten sille kaavaillut ottelut siirrettiin Wembleylle.
GLASGOW
Skotlannin suurin kaupunki isännöi ensi kesän EM-kisoja 51 000 katsojaa vetävällä Hampden Parkilla. Hampden Park toimii tavallisesti lähinnä Skotlannin maajoukkueen kotistadionina ja sen ainoa virallinen seurajoukkue on maan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava Queen´s Park FC.
Glasgow on tunnettu todellisena futiskaupunkina, sillä katolilaiset juuret omaavan Celticin ja protestanttisista taustoista ponnistavan Rangersin väliset paikallisottelut ovat koko maailman mittapuulla merkittäviä tapahtumia.
LOHKO E – Bilbao ja Dublin
E-lohkossa jatkopaikoista taistelevat varmuudella Espanja, Ruotsi ja Puola. Lohkon neljäs ja viimeinen maa selviää Kansojen liigan pudotuspelivaiheen jälkeen.
BILBAO
Bilbao muistetaan Suomessa parhaiten varmasti vuoden 2014 koripallon MM-kisoista, joissa Susijengi loi upeaa koripallokulttuuria. Nyt Bilbao pääsee isännöimään myös jalkapallon arvokisoja, kun San Mamés toimii yhtenä kisojen näyttämöistä.
Lopullisesti vuonna 2015 valmistunut stadion on rakennettu osittain vanhan San Mamésin päälle ja se toimii vahvoista baskiperinteistä tunnetun Atheltic Bilbaon kotstadionina. Upealle paikalle veden äärelle rakennettu stadion isännöi tulevana kesänä kolmen alkulohko-ottelun lisäksi myös yhtä neljännesvälierää.
DUBLIN
Dublin isännöi ensi kesänä Bilbaon tapaan kolmea alkulohko-ottelua sekä yhtä neljännesvälierää. ”Aidatun kahlaamon kaupunki” isännöi EM-kisoja reilut 50 000 katsojaa vetävällä Aviva Stadiumilla, jonka katto- ja seinärakenteet on muotoiltu futuristisen aaltoilevaan tyyliin.
LOHKO F – München ja Budapest
F-lohkoon arpakuutio heitti todellisen kuolemanlohkon: viimeinen Kansojen liigan pudotuspeleistä EM-kisoihin selviävä maa saa seurakseen Saksan, Ranskan ja Portugalin.
München
Vaikka Münchenista löytyisi vuoden 1974 MM-kisoja ja vuoden 1988 EM-kisoja isännöinyt Olympiastadion, pelataan ottelut kuitenkin uudemmalla Allianz Arenalla. Allianz on toiminut Bayern Münchenin kotistadionina vuodesta 2005 ja sinne mahtuu noin 70 000 katsojaa.
Lukuisista oluttuvista, BMW-maailmasta ja monipuolisesta historiastaan tunnettu München isännöi tulevana kesänä ainoastaan Saksan alkulohko-otteluita.
Budapest
Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisempänä kisaisännistä esittelyyn pääsee unkarin Budapest. Kaupunki isännöi EM-kisoja marraskuussa 2019 avatulla upouudella Puskas Arenalla, joka vetää uumeniinsa lähes 70 000 katsojaa.
Stadion on nimetty edeltäjänsä tapaan unkarilaislegenda Ferenc Puskasin mukaan. Muun muassa Real Madridissa tuhoa kylvänyt Puskas voitti Unkarin maajoukkueen kanssa jalkapallon olympiakultaa vuonna 1952 Helsingissä.
Uuden stadionin mukanaan tuomaa viehätystä tai ei, mutta Budapest pääsee isännöimään alkulohko-otteluiden lisäksi myös yhtä neljännesvälierää ensi kesänä.
