Valioliigan maalintekijätilaston kärjessä keikkuu ihmisille edelleen hieman tuntematon nimi. Leicesterin Jamie Vardyn tarina tehdastyöläisestä tähdeksi on vielä tuntemattomampi. Mies on kuitenkin jo nyt vahva ehdokas vuoden jalkapalloilijaksi Englannissa, vaikka kautta on pelattu vasta yksi kolmasosa.
Viime viikonlopun Leicester – Manchester United -ottelussa kotijoukkueen Jamie Vardy teki historiaa. 28-vuotias englantilainen niittasi maalin yhdennessätoista perättäisessä Valioliigakamppailussa. Aikaisempi ennätys oli hollantilaisen Ruud van Nistelrooyn nimissä, joka tehtaili 10 ottelun maaliputken aikoinaan Man Unitedin riveissä.
Mutta mistä Jamie Vardyn tie tähtiin oikein sai alkunsa?
Ensin on syytä palata vuoteen 2002. 16-vuotiaana Vardy sai kuulla jokaisen junnufutaajan pelkäämät sanat Sheffield Wednesdayn akatemiajohdolta. Vardy ei ollut riittävän hyvä jatkamaan uinuvan jättiläisen riveissä ja teinipojan oli syytä etsiä itselleen uusi seura.
Nuorukainen lopetti kuitenkin jalkapallon kahdeksaksi kuukaudeksi työskennellen hiilikuitutehtaalla. Lopulta peli veti taas puoleensa ja vikkelä hyökkääjä lähti hakemaan vauhtia vuonna 1986 perustetusta Stocksbridge Park Steelsistä. Teini-ikäinen Vardy tienasi seurassa 30 puntaa per ottelu ja osa-aikainen futari jatkoi hommia myös tehtaalla.
Junnujoukkueissa lupaavia otteita esittänyt kärkimies oli herättänyt jo isompien seurojen kiinnostuksen ja nuorukainen antoikin rukkaset huomattavasti isomman statuksen omaavalle Rotherham Unitedille. Vuosien 2007-2010 aikana Vardy paukutteli Stocksbridgen riveissä 66 maalia 107 ottelussa.
(Stocksbridge Park Steels – 2007, Vardy ylärivin kolmas oikealta)
Stocksbridgessä ollessaan Vardy vietti viikon kestäneen testijakson nuorten pelaajien hautomona tunnetun Crewe Alexandran riveissä. Siirto Creween ei ikinä materialisoitunut, vaan Vardy sai kuulla olevansa liian vähäpätöinen lupaus The Railwaymenille.
Parikymppisen Vardyn elämä ei kuitenkaan ollut ruusuilla tanssimista. Mies tuomittiin pahoinpitelystä puolustaessaan kuuroa ystäväänsä ja hän joutui viettämään elämäänsä kotiarestissa. Vardy pelasi ottelut sähköpanta jalassa ja hänen piti olla kotona joka ilta klo 18. Usein ottelut oli pakko jättää kesken 60. min kohdalla, koska oli kiire kotiin lain määräämän aikataulun mukaan.
Kesäkuussa 2010 maaliruisku kuitenkin siirtyi uusille viheriöille. FC Halifax Townin manageri Nigel Aspin oli pitkään ihaillut nopean hyökkääjän taitoja ja sai houkuteltua nuorukaisen seuraan. 23-vuotias Vardy ampuikin heti debyytissään voittomaalin ottelussa Buxtonia vastaan. Halifax juhli kauden 2010-11 päätteeksi Northern Premier Leaguen mestaruutta (6 sarjatasoa Valioliigan alapuolella).
Seuraavan kauden Vardy aloitti tekemällä neljässä ottelussa kolme maalia. Lentävän lähdön jälkeen Konfrenssin (4 sarjatasoa Valioliigan alapuolella) seura Fleetwood Town hankki Vardyn riveihinsä. Siirtokorvausta ei ikinä julkistettu mediaan.
Fleetwoodin paidassa Vardyn osake lähti räjähdysmäiseen nousuun. Mies takoi maaleja kuin liukuhihnalta ja suurempien seurojen kiinnostus lisääntyi entisestään. Tammikuussa 2012 Fleetwoodin hävittyä Mestaruussarjan Blackpoolille cup-ottelun, Blackpool-manageri Ian Holloway teki Vardysta huiman 750 000 punnan tarjouksen. Fleetwood oli kuitenkin hinnoitellut tähtipelaajansa 1 miljoonan punnan arvoiseksi, eikä Hollowayn tarjousta ikinä hyväksytty.
Kausi 2011-12 Fleetwoodin kärjessä meni Vardylta nappiin ja kaikki ottelut huomioiden miehen maalisaldo oli upea; 31 osumaa 36:ssa ottelussa. Kauden päätteeksi toinen Mestaruussarjan seura teki Vardysta tarjouksen. Leicester latoi Fleetwoodin pyytämän 1 miljoonan punnan setelipinon pöytään ja Vardy allekirjoitti kesään 2015 ulottuvan sopimuksen Kettujen kanssa.
(Vardyn maaleja Fleetwoodissa)
Siirto Leicesteriin herätti paljon kohua, sillä Vardy ei ollut ikinä pelannut edes Valioliigan alapuolella Englantilaisessa sarjapyramidissa olevan Football Leaguen seurojen riveissä. Leicesterin maksama miljoona puntaa oli ennätyssumma niin sanotusta non-League -statuksen omaavasta pelaajasta.
(Vardyn siirto sai paljon kritiikkiä osakseen keväällä 2012)
Miehen ensimmäinen kausi Leicesterin paidassa (2012-13) oli hyvin rikkonainen. Nuoresta englantilaisesta ei ollut alkuunkaan vastuunkantajaksi. Yhdessä vaiheessa kautta Vardy suunnitteli jopa jalkapallon lopettamista kokonaan, kunnes silloinen Leicester-luotsi Nigel Pearson sai miehen taivuteltua muuttamaan mieltään.
Joka tapauksessa pahimmat uhkakuvat mutasarjojen pelaajan tasosta näyttivät toteutuneen. Seuran kannattajat olivat tuohtuneita hukatusta miljoonasta, eikä peliesitykset ottaneet parantuakseen.
Toinen kausi muutti kuitenkin kaiken. Vardy löysi kadonneen pelivireensä ja latoi taululle 16 maalia. Leicester marssi Championshipin voittoon ja seuraavaksi kaudeksi Valioliigaan. Leicesterin pelaajat valitsivat kauden päätösgaalassaan Vardyn seuran vuoden pelaajaksi.
(Vardyn mietteitä siirryttyään Leicesteriin)
Ensimmäisellä Valioliigakaudellaan Vardyn saldoksi kirjattiin 34 ottelua ja 5 maalia. Ainoastaan kaksi vuotta aiemmin pikakiituri pelasi vielä Fleetwoodin väreissä myrskylamppujen valaistessa pikkustadioneita.
Vardyn paras ottelu oli ylivoimaisesti kotipeli Manchester Unitedia vastaan. Liukas kärkimies teki itse yhden ja syötti peräti 4 sinipaitojen viidestä osumasta. Englannin päävalmentaja Roy Hodgson kutsui Vardyn kauden aikana mukaan maajoukkuerinkiin. Kolmen leijonan riveissä mies on esiintynyt neljästi ja kuuluu ehdottomasti ensi kesän EM-turnaukseen kunnossa pysyessään.
Valioliigan tulokaskautensa jälkeen Leicester-tähti oli jälleen otsikoissa vääristä syistä. Kostean casino-illan aikana Vardylla paloi päreet aasialaismieheen ja hän solvasikin vanhempaa herrasmiestä toistuvin rasistisin huudoin. Brittilehdistö sai tapahtumasta nauhan käsiinsä ja kohu oli heinäkuun lopussa valtava – varsinkin Vardyn taustan takia. Leicesterin ympärillä kohisi muutenkin koko kesän, joka johti monien pelaajien, managerin ja taustajoukkojen potkuihin.
(Vireen salaisuus löytyy tölkistä?)
Nyt mies on kuitenkin pyytänyt törttöilyjään vilpittömästi anteeksi ja vaikuttaakin, että numerolla 9 Leicesterin kärjessä viilettävä Vardy on rauhoittunut. Mies pelaa edelleen tutulla intensiteetillään mikä hakee vertaistaan. Duunaritausta näkyy sitoutumisessa työntekoon ja sitä kautta onnistumisiin kentällä.
Vardy onkin todellinen puolustajien kauhu. Herhiläisen tavoin Leicesterin prässipelin ensimmäisenä aaltona toimiva maaliruisku on hankala kohdattava niin pallollisena kuin pallottomanakin. Pelaajaprofiili täydentyy upeista puolustuksen selustaan tehtävistä repivistä juoksuista ja suoraan kuljetuksesta lähtevistä kovista laukauksista.
Entinen Valioliigan maalipörssin voittaja Kevin Phillips, joka jätti Leicesterin valmennusportaan kesällä, kertoi auttaneensa Vardya maalintekoharjoituksissa keskittymään enemmän tarkkuuteen voiman sijasta – ja tämä näkyy. 14 peliä, joissa 14 maalia on murhaava tilasto.
Jamie Vardyn kirjava tarina tehdastyöläisestä tähdeksi on hyvä inspiraatio monille alasarjojen pelaajille. Kovalla työllä ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemalla Vardy on raivannut itsensä viidessä vuodessa Englannin sarjajärjestelmän ulkopuolelta Valioliigan kuumimmaksi maalintekijäksi.
Loppukausi tulee näyttämään mihin asti miehen rahkeet riittävät, mutta jo nyt voidaan sanoa, että kausi on ollut sensaatiomainen. Näitä tarinoita jalkapallo tarvitsee.
