Tämä on MM-futiksen historiaan pureutuvan juttusarjamme neljäs osa.
Osa 1: MM-kisat tulevat jälleen – miten kaikki sai alkunsa?
Osa 2: Ensimmäiset MM-kisat – isäntämaa ennakkosuosikki
Osa 3: Italian MM-kisat 1934 – politiikka mukaan urheiluun
Myrskypilviä oli kerääntymässä Euroopan taivaalle, kun Ranskan järjestämät MM-kisat käynnistyivät. Euroopan poliittisesti jännittynyt tilanne heijastui myös itse kisoihin.
MM-kisat olisi halunnut myös Argentiina, jonka mielestä nyt oli Etelä-Amerikan vuoro järjestää lopputurnaus. Samaa mieltä olivat myös Uruguay, Yhdysvallat, Kolumbia, Meksiko, Costa Rica, El Salvador ja Hollannin Guayana, jotka kaikki protestina peruuttivat ilmoittautumisensa karsintoihin.
Lopulta myös Argentiina päätti boikotoida kisoja, mikä aiheutti mellakoita Buenos Airesissa. Kansa olisi halunnut lähettää taitavan maajoukkueensa näyttämään eurooppalaisille, miten Argentiinan parhaimmisto osaa pelata.
Suomi karsintoihin mukaan
FIFA oli muuttanut sääntöjä sen verran, että mestaruuden puolustaja ja isäntäjoukkue pääsivät nyt suoraan lopputurnaukseen – edellisten kisojen isäntämaa Italia oli joutunut karsimaan pääsystä omiin kisoihinsa.
Alun perin ilmoittautuneista 36 maasta vain 20 lopulta joutui karsimaan, sillä niin monta joukkuetta luovutti. Romania, Brasilia, Kuuba ja Hollannin Itä-Intia, eli nykyinen Indonesia, pääsivät Ranskan ja Italian ohella kisoihin ilman karsintapelejä.
Suomi oli nyt ensimmäistä kertaa mukana ja samassa lohkossa Saksan, Ruotsin ja Viron kanssa. Kesällä 1937 pelatuissa otteluissa kyyti oli kuitenkin kylmää. Ensin tuli takkiin Tukholmassa 4-0, sitten Saksa voitti Helsingissä 0-2, ja Virokin oli Turussa parempi maalein 0-1. Saksa ja Ruotsi matkasivat tästä lohkosta lopputurnaukseen.
Kisoissa Ruotsi pääsi suoraan puolivälieriin, sillä ennen kisoja Itävalta oli liitetty natsi-Saksaan maaliskuussa 1938. Itävalta oli selvinnyt kisoihin, mutta kisoihin sen pelaajista pääsi vain viisi – Saksan paidassa.
Itävaltalaisista ei Saksalle ollut juuri apua, sillä heti ensimmäisellä kierroksella Sveitsi passitti Hitlerin suojatit kotimatkalle, tosin vasta uusintaottelun jälkeen. Uusintaan joutuivat myös Kuuba ja Romania, ja sikarisaaren joukkue aiheutti kisojen toisen yllätyksen menemällä jatkoon.
Ruotsi tosin palautti kuubalaiset ruotuun seuraavalla kierroksella numeroin 8-0. Unkari puolestaan katkaisi toisen yllättäjän Sveitsin taipaleen Sarosin ja Zsengellerin maaleille 2-0.
Murskajaiset
Otteluita pelattiin eri puolilla Ranskaa, mikä tuotti omat vaikeutensa, sillä luotijunia ei vielä ollut. Italialaiset olivat kuitenkin aikaansa edellä, sillä he lähtivät kisoihin omalla lentokoneellaan. Ensimmäisessä ottelussaan mestarit kohtasivat Pariisin Colombesin stadionilla isäntäjoukkue Ranskan, joka kaatui kahdella Piolan toisen puoliajan maalilla.
Kisojen hurjin ottelu nähtiin Strasbourgissa, kun Brasilia pudotti Puolan jatkoajan jälkeen maalein 6-5. Maali-ilottelussa Puolan Ernest Willimovski tykitti neljä maalia, mutta nekään eivät riittäneet voittoon.
Puolivälierissä Brasilia sai vastaansa Bordeaux’n uudella stadionilla edellisten kisojen finalistin Tšekkoslovakian. Yleisö ihaili Leonidasin ja Domingos da Guían taituruutta, mutta kentällä nähtiin myös varsin raakoja otteita.
Unkarilaistuomari Von Hertzka poisti kentältä ensin edellisten kisojen maalikuningasta Oldrich Nejedlyä rikkoneen Zeze Procopion, sekä vielä ennen taukoa brassien Machadon ja tsekkien Rihan. Leonidas oli vienyt Brasilian johtoon 30. minuutilla, mutta Nejedly tasoitti kyseenalaisella pilkulla reilun tunnin pelin jälkeen, kun tsekit pelasivat kymmenellä yhdeksää vastaan.
Täydet 120 minuuttia kestäneen ottelun Tsekkoslovakia kuitenkin päätti kahdeksalla miehellä, sillä Nejedlyn oikea jalkapöytä ja maalivahti Planickan vasen käsivarsi murtuivat.
Uusintaottelu pelattiin kaksi päivää myöhemmin ja sen Brasilia voitti upealla esityksellä 2-1. Kotimaassa voitto otettiin juhlien vastaan ja hallitus julisti seuraavan päivän, 15. kesäkuuta, kansalliseksi vapaapäiväksi.
Välierissä kohtasivat Ruotsi ja Unkari sekä Italia ja Brasilia. Ruotsi oli täysi vastaantulija, sillä Unkari vei ottelun puhtaasti 5-1.
Toisessa otteluparissa Brasilian päävalmentaja Pimenta jätti kolhuja saaneet hyökkääjät huippuhyökkääjänsä penkille ja päätti säästellä heitä finaalia varten – niin varmoja he olivat voitostaan. Itse ottelussa Gino Colaussi vei Italian johtoon 55. minuutilla ja Giuseppe Meazza iski pilkulta toisen maalin vain viisi minuuttia myöhemmin. Brasilia kavensi päätösminuuteilla, mutta kiri alkoi liian myöhään. Tämä Pimentan ratkaisu aiheutti jälkeenpäin paljon porua ja spekulaatioita – kuten valmentajien tekemiset tai tekemättä jättämiset aina Brasiliassa.
Finaalissa kohtasivat edellisten kisojen mestari Italia ja Unkari. Ennen ottelua Italian joukkue oli saanut sähkeen Mussolinilta, jonka ytimekäs sisältö oli: ”Voitto tai kuolema”. Ei ole tietoa vaikuttiko viesti jotenkin, mutta Italia oli Unkaria kaikessa parempi ja vei finaalin maalein 4-2. Näin ollen kotiin oli ainakin hyvä palata mestareina.
Lue MM-kisahistoriikkien edellinen osa TÄÄLTÄ.
