Espanjalle oli naureskeltu koko MM-kisojen 80-vuotisen taipaleen ajan ikuisena epäonnistujana, mutta vuonna 2010 Afrikan mantereella tuo titteli jäi historiaan. Lopputurnaus teki jälleen uuden aluevaltauksen ja Etelä-Afrikassa vietettiin jalkapallon juhlaa kovaäänisten vuvuzelojen säestämänä.
Jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2010 kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa oli päättänyt, että 19. MM-lopputurnaus järjestetään Afrikassa. Valinta oli perusteltu, sillä iso osa liiton jäsenmaista on Afrikasta. Loppusuoralle valinnassa pääsivät Etelä-Afrikka ja Marokko, ja lopulta kisaisännäksi valittiin Etelä-Afrikka.
Lopputurnauksen aikana keskustelua herättivät sekä pelipallo että stadioneiden äänimaailma. Osa pelaajista valitteli Adidaksen valmistaman Jabulani-pelipallon käyttäytyvän arvaamattomasti ja lentävän erikoisesti.
Stadioneiden katsomoissa tuli tutuksi paikallinen kannatuskulttuuri, ja kisojen jälkeen koko jalkapalloa seuraava maailma tiesi, mikä on vuvuzela. Vuvuzelojen äänekäs sointi oli liikaa monille televisiokatsojille ja kanavat pyrkivät suodattamaan lähetyksistään tiettyjä taajuuksia, jotta stadionin muut äänet kuuluisivat paremmin vuvuzelojen jylinän alta.
Kisojen aikana harkittiin jopa soitinten kieltämistä katsomoissa, mutta lopulta vuvuzelojen ääni raikui stadioneilla koko kisakuukauden.
Nimekkäitä maita jää alkulohkoihin
Jo kisojen lohkovaiheessa turnauksesta tipahti nimekkäitä joukkueita. Sekä Ranska että isäntämaa Etelä-Afrikka karsiutuivat A-lohkosta, kun Uruguay ja Meksiko etenivät jatkoon. Myös hallitseva mestari Italia kompastui jo lohkovaiheeseen. Uusi-Seelanti oli kisojen ainoa joukkue, joka ei hävinnyt kertaakaan. Joukkueen kohtalo tosin oli karsiutua alkulohkosta kolmen tasapelin jälkeen.
Neljännesvälierien otteluparissa Japani−Paraguay tehtiin historiaa, sillä kumpikin joukkue tavoitteli historiansa ensimmäistä puolivälieräpaikkaa. Saavutukseen ylsi Paraguay, joka voitti ottelun rankkarikisan jälkeen. Jos edellisissä kisoissa eurooppalaiset joukkueet olivat johtaneet näytöstä, niin tällä kertaa puolivälierissä esiintyi peräti neljä maata Etelä-Amerikasta.
Ensimmäistä kertaa puolivälieriin eteni myös Ghana ainoana Afrikan edustajana. Kahdeksan parhaan joukkoa pidemmälle Ghanan tie ei vienyt, sillä Uruguay oli vahvempi puolivälierissä. Puolivälierissä kohtasivat myös kaksi kisojen ennakkosuosikkia, Brasilia ja Hollanti sekä MM-menestystä niittäneet Saksa ja Argentiina. Näistä Saksa ja Hollanti veivät välieräpaikat ja Saksa nöyryytti Argentiinan peräti lukemin 4–0.
Finaaliin marssivat Espanja ja Hollanti, joista kumpikaan ei ollut voittanut mestaruutta aiemmin. Hollanti raivasi välierissä tieltään Uruguayn ja Espanja Saksan. Pronssiottelussa Saksa vei voiton jo toisen kerran peräkkäin, kun taas Uruguayn kohtalo oli jäädä neljänneksi.
Loppuottelussa Espanja ja Hollanti etenivät tasaisesti aina jatkoajalle asti. Ottelu kävi paikoin jopa turhan kuumaksi, sillä turnauksen jälkeen Fifa lätkäisi molemmille joukkueille sakot epäurheilijamaisesta käytöksestä. Finaalin tuominnut Howard Webb joutui näyttämään Espanjalle keltaista korttia viidesti ja Hollannille lappu viuhui kahdeksan kertaa.
Ensimmäisen kerran MM-finaalissa pelanneen Espanjan sankariksi nousi jatkoajan lopulla Andrés Iniesta, joka viimeisteli ottelun ainoan osuman ja Espanjalle sen historian ensimmäiset MM-kultamitalit. Hollanti joutui tyytymään hopeaan jo kolmannen kerran.
Historiaa tehtiin tässäkin turnauksessa, sillä Espanjasta tuli ensimmäinen Euroopan maa, joka oli onnistunut voittamaan mestaruuden jollakin toisella mantereella.
